Kouluviihtyvyys tukee oppimista

Peruskoulu antaa lapsille ja nuorille yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskeluun ja sivistykseen. Suomalaislasten hyvät oppimistulokset kansainvälisissä vertailuissa ovat syystäkin ylpeyden aihe.

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen tarvitsee nyt lisää huomiota ja panostusta. Kouluhyvinvointi on merkittävä osa lapsen ja nuoren terveyttä ja oppimistulokset ovat yhteydessä lasten ja nuorten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Viihtyvyys on monen tekijän summa. Siihen vaikuttavat mm. fyysinen koulympäristö, kiireen tai kiireettömyyden tunne koulupäivän aikana ja yksilölliset tekijät. Suurin viihtymistä edistävä tai estävä tekijä on kuitenkin koulun ja luokan sosiaalinen ilmapiiri.

Koulun positiivisen ilmapiirin edistämisessä on mielestäni kaksi keskeistä näkökulmaa: koulukiusaamisen vähentäminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen.

Kiusaamisen suhteen vain nollatoleranssi on riittävä. On ilahduttavaa, että esimerkiksi Kiva koulu-hankkeessa on tehty hyviä tuloksia kiusaamisen ennaltaehkäisyssä. Hankkeen kokeilukouluissa kiusaaminen on selkeästi vähentynyt verrokkiryhmään nähden ja oppilaiden koulumotivaatio on hyvä. Opettajien tietämys koulukiusaamisesta ja sen ehkäisystä on lisääntynyt. Hanke on tarjonnut heille käytännön työvälineitä kiusaamisen vähentämiseen.

Koulun yhteisöllisyyttä lisätään myös tukioppilas-ja tutortoiminnalla. Vanhemmat oppilaat ottavat vastuuta yhteisöstä tutustuttamalla nuorempia koulun toimintaan, järjestämällä juhlia, yökouluja, kirpputoreja jne. Kouluissa toteutettavat harrastuskerhot ja aamu- ja iltapäivätoiminta lisäävät myös vuorovaikutusta oppilaiden välillä.

Lapset ja nuoret itse keksivät parhaat ideat, kun heillä on tilaisuus suunnitella omaa toimintaansa. Aikuisten tehtävä on rakentaa sellainen koulun toimintakulttuuri, jossa lapsilla ja nuorilla on aidot osallistumisen mahdollisuudet.