Kuka uskaltaa haastaa rakenteet?

Keskeiset suomalaiset toimihenkilöjärjestöt Erto, Toimihenkilöunioni, Mediaunioni ja Ammattiliitto Suora päättivät olla yhdistämättä toimintansa. Vaikka yhteistyön tarpeellisuudesta vallitsi "syvä yhteisymmärrys", yhteiseen rakenteeseen ei ollut valmiutta mennä. Liitot jatkavat erillään yhteistyötä tehden.

Maastohiihto päätti noin viikko sitten irrota Hiihtoliitosta omaksi järjestökseen. Maastohiihdon tulos on ollut voitollinen mäkihypyn ja yhdistetyn tehdessä tappiota ja ilmeisesti maksumiehen rooli ei maastohiihtoa miellyttänyt.

Kahdella esimerkillä ei ehkä ole yhteyttä toisiinsa. En itse tunne kyseisiä organisaatioita mitenkään hyvin enkä pysty arvioimaan niiden tilaa. Jotenkin hyvin suomalaiselta kuitenkin tuntuu tuo halu itsellisyyteen. Yhteistyötä voidaan tehdä mutta päätösvaltaa ja johtajuutta on hankalampi jakaa.

Jyväskyläläisenä vm. 85-95 en aikoinaan uskonut, että kaupunki ja maalaiskunta löytäisivät toisensa mutta niin kuitenkin kävi. Kuntaliitosten välittömät vaikutukset eivät tietenkään ole heti vain myönteisiä - organisaation, tehtävänkuvien ja toimintakulttuurin yhtenäistäminen vie aikansa. Myöskään taloudellisia pikavoittoja on ei ole luvassa; rakennemuutos jopa lyhytaikaisesti lisää kustannuksia mm. toimintojen päällekkäisyyden kautta.

Rohkeutta rakenteiden haastamiseen kuitenkin tarvitaan. Palvelurakenteet, kuntarakenne, järjestökenttä, valtionhallinto - mistä löytyvät ne jalat maassa kauas katsovat päättäjät, jotka uskaltavat muuttaa totuttua? Eduskuntaryhmätkin älähtivät aikeista uudistaa eduskunnan hallintoa ja rakennetta.

Asiakkailla, kuntalaisilla, jäsenillä ja kansalaisilla on oikeus odottaa laadukasta palvelua järkevään hintaan. Sen aikaan saaminen edellyttää myös rakenteiden tarkastelua erityisesti nyt, kun talouden taantuma saattaa muuttaa talouden rakenteita pysyvästi.