Kohti vuotta 2009 - ja vaalipäivää

Kuntavaalikampanjointi on minun osaltani päätöksessä. Olen kotona; illansuussa käytiin tämänpäiväisen tukijoukon kanssa syömässä nepalilaista ja nyt voi vain olla.

Hienoa, että viimeinen kampanjapäivä oli aurinkoinen. Kolmen Sepän aukiolla tunnelma oli iltapäivällä vimmainen. Aiemmin Töölössä ja Munkkivuoressa oli rauhallisempaa ja tilaa useille hyville keskusteluille, kiitos niistä paikalla olleille kaupunkilaisille.

Parhaillaan valtuuston isot ryhmät pohtivat vuoden 2009 talousarviota. Talouden tulevaisuuden näkymät ovat muuttuneet kampanjan aikana vähintään haastaviksi.

Viime vuonna Helsingin käyttömenot olivat noin 3,5 miljardia. Tästä sosiaali- ja terveystoimeen kului noin 1,96 miljardia. Ennalta ehkäisyyn panostaminen, joka on yksi keskeinen kampanjateemani, on entistä tärkeämpää.

Lasten ja nuorten ongelmista kiinni ottaminen alkuvaiheessa on tuhannesti kannattavampaa niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Tarvitaan riittävät oppilashuollon palvelut, terveellinen ja turvallinen arki sekä ainakin yksi mieluisa harrastus. Lapsiperheiden kotipalvelua ei käytännössä ole tarjolla, vaikka perheen arki olisi minkälaisessa tilanteessa. Uupuneita vanhempia ja perheitä tulee tukea ennen kuin tilanne kriisiytyy. Helsinki on lisännyt henkilöstöä lapsiperheiden kotipalveluun mutta tarve ei ole vielä tyydytetty.

Lisää rahaa tai sen uudenlaista kohdentamista tarvitaan mutta etenkin asennetta ja ennakoivaa otetta palveluihin. Ammattilaisten järkevä, samaan tavoitteeseen pyrkivä ja toisia kunnioittava yhteistyö esimerkiksi oppilashuollossa saa aikaa tuloksia. Päämäärätön, organisaatiokeskeinen jorina massiivisissa maratonpalavereissa ei motivoi ketään.

Näkökulmani on, että työtä lasten ja nuorten hyväksi voidaan monessa kohtaa kehittää myös ilman valtavia lisäresursseja. Niitäkin silti tarvitaan; kouluterveydenhuollon sekä koulun sosiaalityön ja psykologien vakansseja on oltava riittävästi.

Helsingin elävöittäminen entisestään tekee kaupunkilaisten elämästä viihtyisää. Vaalitapahtumat ovat tutustuttaneet minua paremmin moniin asuinalueisiin. Potentiaalia - sekä tiloja että toimijoita - kaupunkikulttuurin elävöittämiseen löytyy.

Yhteistyön tekemisen kulttuuria pitää tukea ja tapahtumia resurssoida. Kiinnostavia asioita luodaan pienissä musiikki-, teatteri ja muissa taideyhteisöissä sekä järjestöissä. Ne tarvitsevat kaupungin tukea mutta suhteellisen pienillä avustussummilla syntyy elämyksiä laajoille joukoille.

Musiikkitalo kohoaa Töölönlahdella ja on hienoa, että sen rahoitukseen on otettu mukaan myös yksityisiä tahoja. Idea keräyksestä tosin tuli Polyteknikkojen kuorolta. Helsingissä ja koko Suomessa tulee jatkossa oppia tekemään laajoja kulttuurihankkeita julkisen ja yksityisen yhteistyönä. Korjaamo kotikulmillani Töölössä on tästä loistava esimerkki.

Huomenna käyn äänestämässä ja sitten suuntaan Kirjamessuille, ilman rintanappeja ja flaijereita, ihan vaan osallistujana, kuuntelemaan keskusteluja ja hypistelemään kirjoja.

Hyvää vaalipäivää kaikille, käykää äänestämässä.